Kasvaako pääni, kun opin? -istunto herätti oppilaissa aitoa mielenkiintoa.
Luento pääsi vauhtiin, kun professori Juha Hakala otti Torsti-nuken päästä pois oikean aivolohkon -sen, jossa taiteelliset ominaisuudet sijaitsevat.
– Aivot ovat harmaata höttöä ja niitä voi verrata pesusieneen, professori herätti yleisössä kiinnostunutta liikehdintää.
Kädet viuhuivat ahkerasti, kun oppilaat esittivät kysymyksiä: Kuinka paksu on pääkallo? Onko aivoissa sähköä? Voiko mennä näkö, jos takaraivoon osuu oikein kovasti?
Professorille esitettiin yllättäviäkin kysymyksiä.
– Voiko ihminen nähdä omat aivonsa, jos silmät muljahtavat nurinpäin?
Ei voi nähdä.
– Me emme voisi nähdä nurkassa olevaa hiilikasaa pimeässä huoneessa, jossa ei ole ikkunaa, professori vastasi vertauksella.
Elefantin aivot
painavat 6 kiloa
Luennolla kerrottiin, että kaikilla ihmisillä on samankokoiset aivot, mutta nisäkkäillä niiden koko vaihtelee: ihmisellä ja delfiinillä on yhtä suuret aivot, tilavuudeltaan noin puolentoista litran kokoiset.
Elefantin aivot painavat 6 kiloa ja gorillan noin 600 grammaa.
– Vasemmassa aivopuoliskossa sijaitsee matemaattinen ja järkevä ajattelu. Oikeassa aivolohkossa on piirtäminen, soittaminen, laulaminen ja keksiminen, professori selvitti.
Oppiminen on helppoa, kun ihminen on innostunut ja kiinnostunut asioista. Kukaan ei jaksa kiinnostua kaikista asioista.
– Kun jokin asia kiinnostaa sinua, sinä olet siinä silloin hyvä. Kaikki ovat lahjakkaita joissakin asioissa, eikä kukaan ole lahjakas kaikessa, Hakala sanoi.
Oppimisen kannalta on tärkeää, että ihminen pitää omasta kehostaan ja mielestään hyvää huolta. Iltaisin ei saa valvoa pitkään, sillä ihminen oppii parhaiten virkeänä.
Oppilaat saivat kotitehtäväkseen pohtia, missä asioissa he ovat hyviä ja mitä asioita he tekevät mieluiten.