Lasten yliopiston luento 7-12 vuotiaille Kokkolan yliopistokeskuksessa.
Tule tapaamaan Robotteja
Lasten yliopiston seuraavalla luennolla 8.5. ihmetellään robottien toimintaa.
Luento on täynnä.
– Luennolla pääsee myös käyttämään robotteja. Tehdään tehtäviä ja pidetään hauskaa, lupaa Arto Karsikas. Hän työskentelee Ylivieskassa teknologian kasvatuskeskus Teknokkaassa, joka vastaa luennosta.
Teknokkaasta tuodaan yliopistokeskukseen ainakin Putte- ja Roope-robotit sekä Lego-robotteja. Putte on neliskanttinen laatikko, jonka päällä on painonappeja. Nappien avulla voi hallita sen liikkumista. Myös Roopen liikkeitä voi ohjelmoida napeista painelemalla. Sen sijaan Lego-robotin ohjelmointiin tarvitaan tietokone.
Arto Karsikas kertoo, että robotti on laite, joka toimii automaattisesti. Se voidaan ohjelmoida, eli käyttäjä voi määritellä, mitä robotti tekee.
Tavallisimpia robotteja ovat tehtaissa käytettävät käsivarren näköiset laitteet, jotka ohjelmoidaan tekemään jotain työtehtävää. Maanviljelijän navetassa voi nykyään olla lypsyrobotti, joka tunnistaa lehmän kaulapannan avulla ja osaa lypsää sen. Itsekseen kulkevat ruohonleikkurit ja pölynimurit ovat myös robotteja.
Monella lapsellakin saattaa olla oma robotti. On olemassa esimerkiksi ohjelmoitavia lelukoiria sekä nukkeja, jotka tuntuvat ymmärtävän puhetta ja toimivat sen mukaan.
– Laitteesta tulee robotti silloin, kun se pystyy aistimaan ympäristöä jollain tavoin ja reagoimaan siihen, Karsikas selittää.
Leluauto ei ole robotti, jos se seinään osuessaan jää suttaamaan. Mutta jos se osaa itsekseen peruuttaa ja ottaa uuden suunnan, niin silloin se on robotti. Robotin sisällä täytyy olla tietokone, vaikka pienikin, jotta se voidaan ohjelmoida.
Teknokkaassa Ylivieskassa on ohjelmoitu robotteja jopa pelaamaan jalkapalloa. Jorma Kivi Teknokkaasta kertoo, että yksi koululuokka on käynyt robottijalkapallon maailmanmestaruuskisoissakin Saksassa.
Keksijän pitää
osata leikkiä
Lasten yliopiston luennolla puhutaan myös keksimisestä ja keksinnöistä. Arto Karsikas sanoo, että lapset ovat hyviä keksimään kaikenlaista.
– Sellaiset aikuiset, jotka pystyvät vielä leikkimään ja innostumaan uusista asioista, ovat keksijöitä!
Jos haluaa tulla keksijäksi, niin Karsikkaan mielestä parasta harjoitusta onkin leikkiminen.
– Mielikuvitusleikit ovat hyviä. Ja uusien leikkien keksiminen.
Pelkkä tietokoneella pelaaminen ei ole hyväksi mielikuvitukselle. Sen sijaan keksimiskykyä voi harjoittaa vaikkapa leikkimällä sellaisilla leluilla, jotka sopivat monenlaisiin leikkeihin. Silloin voi itse keksiä lelulle käyttötarkoituksen tilanteen mukaan.
Esimerkiksi legopalikoista voi rakentaa monenlaista, mutta ne käyvät muihinkin leikkeihin. Nukkeleikissä palikka voi olla vaikka jotain syötävää. Tai se voi olla syntymäpäiväsankarin lahjapaketti tai jalokivi merirosvojen aarrekätkössä – tai melkein mitä vain.
Eikä leluja tarvitse välttämättä aina ostaa kaupasta.
– Leikkeihin käyvät myös luonnonmateriaalit. Ympäristöä voisi enemmän käyttää leikeissä, Arto Karsikas neuvoo.
Robotteja ja keksimistä koskeva luento on tänä keväänä lasten yliopiston viimeinen tilaisuus. Luento pidetään Kokkolassa yliopistokeskus Chydeniuksessa.
Luennot järjestetään 7-12- vuotiaille Kokkolan yliopistokeskuksen Ulappa-salissa, Talonpojankatu 2B, Kokkola. klo 12-13
Ilmoittaudu luennoille viimeistään 4.7.
|
|
|
