Etusivu
Ajankohtaista
Harrastukset
Koulutunti
Lemmikit
Peliarvostelut
Keskipohjanmaa
Teatteri
LASTEN YLIOPISTO
2009-2013 Lasten Yliopisto
Kp24
Gepardi


Ke 25.4. 21:10
Nimipäivä: Markku, Markus ja Marko

Musiikintunti Koulutunti

Peruskoulun musiikkitunnille mahtuu muutakin kuin lastenlauluja
Bändisoittoa ja listapoppia
– Läskiä ja lotinaa, peuranpyllyä ihanaa.., tapailee Kokkolan Mäntykankaan koulun musiikkiluokan opettaja Veli-Matti Erkkilä.
Hänen mukaansa lapset ovat kautta aikojen laulaneet mielellään muutakin kuin pelkkiä lastenlauluja.
– Ennen olivat The Beatles ja Puhelinlangat laulaa. Nyt kovin juttu on Lordi, jota ei tosin vielä ole kokeiltu Mäntykankaan musiikintunneilla, hän naurahtaa.
Erkkilä kertoo, että listamusiikin tunkeutuminen lasten levyhyllyihin ei ole vääristänyt peruskoulun musiikin opetusta. Lastenlauluille ja perinteille on edelleen tilaa, vaikka internetin valtakausi onkin johtanut siihen, että ovet aikuisten maailmaan ovat avoinna heti lapsuudesta saakka.
– Kyllä alakoulussakin rokataan, mutta vain jaksojen mukaisesti. Perinteisten lasten- ja kansanlaulujen kautta saatetaan mennä musiikin historiaan ja sitten hetkeksi rockiin.
– Sitä lauletaan, mitä opiskellaan. Laulut eivät rajoitu pelkästään musiikkitunteihin. Musiikilla pääsee hienosti sisään esimerkiksi Kiinan kulttuuriin, lisää Mäntykankaan koulun musiikkiluokan opettaja Lea Ridanpää.
Rakkauslaulut
eivät sytytä
Suurin muutos musiikin oppikirjoissa koskee kodin, uskonnon ja isänmaan murentunutta valta-asemaa. Sotavuosien jälkeinen eettinen pohja on vaihtunut genrerajoja murtaviin sisällysluetteloihin. Kansallishengen nostatus ja rintamalaulut ovat antaneet tilaa jaksoille, kuten Lets rock- ja Menomusaa (Musiikin mestarit, luokat 5–6, Otava 2005).
– Mutta olihan oppikirjoissa jo 70-luvullakin euroviisukappaleita ja iskelmää, Ridanpää muistuttaa.
– Perinteiset hengelliset laulut on ainakin korvannut gospel. Muutenkin pelkkä laulaminen on saanut rinnalleen soittimet ja bändit, toteaa Mäntykankaan koulun musiikkiluokan opettaja Tuija Holmberg.
– Soittimet tuovat musiikin työkalut lapsille käteen, Erkkilä lisää.
Opettajat pitävät tärkeänä, että laulullinen kulttuurijatkumo ei katkeaisi koulun musiikkikirjoissa.
– Sellaisiakin lauluja pitää olla mukana, joita voi laulaa yhdessä isovanhempien kanssa. Parhaiten aikaa ovat kestäneet kansanlaulut ja joululaulut.
Rakkauslaulut eivät alakoululaisia sytytä. Esimerkkinä Erkkilä heittää 5–6-luokkalaisten kirjasta löytyvän Rakkauden tuuli -kappaleen, joka on ”liian lällynä” jäänyt viereiseltä sivulta löytyvän Lada-laulun rokahtavaan varjoon.
– Juice Leskisen Rakkauden haudalla on sen sijaan toiminut melko hyvin.
Liian avomieliseksi ei opettajien mielestä saisi opetuskappaleiden valinnoissa heittäytyä.
– Ei HIM sopisi sanoituksiltaan lasten maailmaan. Lordikin on hyvä pitää kaukana oppikirjoista, Holmberg ja Ridanpää sanovat.
Hittikamaa viimeistään
yläkoulun kynnyksellä
Ikivihreitä listahittejä löytyi 5–6-luokkalaisten musiikkikirjoista jo 80- ja 90-luvuilla, mutta määrällisesti radioystävälliset rytmit yli tuplaantuivat 2000-luvulle tultaessa.
Otavan oppikirjojen kustannustoimittaja Maria Viskarin mukaan ”hittikamaan” törmätään viimeistään yläkoulun kynnyksellä.
– Neljän ensimmäisen luokan kirjoissa ei ole poppia tai rockia juuri ollenkaan, koska liikkeelle lähdetään helpoilla lauluilla. Vanhoihin melodioihin pohjaavia kappaleita on helppo sisäistää. On kansanlauluja, vuodesta toiseen kantavia lastenlauluja ja uusia lastenlauluja, joita tilataan joskus suoraan ”hovisäveltäjiltäkin”. Uusia lauluja tulee myös Salon lastenlaulukilpailun kautta.
Vuosikymmenestä toiseen kantavista lastenlauluista Viskari nostaa esille Jänöjussin mäenlaskun.
– Se on monipuolinen, helppo ja siinä on hyvät sanat.
Lasten oma Lordi
ei mahdu mukaan

Vielä 80-luvulla lasten hittinälkä tyydytettiin Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen -sävelmällä. Vuonna 2005 painetusta, 5–6-luokkalaisille suunnatusta Musiikin mestarit -kirjasta löytyy ajankohtaan nähden tuoreitakin listailmiöitä. Esimerkkeinä ensimmäisen tuotantokauden Idolsista tuttu Tuulet puhaltaa ja Tiktakin Lähdetään tänään. Molemmat löytyvät kirjan Suomirock-sivuilta.
– Listakama tuli alakoulujen kirjoihin 90-luvulla, mutta mitään jyrkkää muutosta ei koettu. Kyllä oppikirjojen sisältö on edelleen muutakin kuin pelkkää hittiä. Listakama on vain todella ohut siivu kaikesta musiikista. En usko, että esimerkiksi Lordin kappaleita tulee koskaan kirjoihin. Hauska ilmiö kyllä kantaisi, mutta äänialat ja laulutyyli eivät sovi lapsille.
Viskarin mukaan musiikkikirjan elinkaari kestää 8–10 vuotta.
– Uuden tekeminen on kallista, sillä jokainen kirjaan painettu nuotti maksaa. Lisäksi työtä vaatii sovitus, kappaleita yksinkertaistetaan, jotta alakoulujen luokanopettajat selviäisivät kappaleiden opettelemisesta.
Nykyään on myös paljon opetuskäyttöön tehtyjä karaokelevyjä.
– Cd pyörimään ja luokka laulamaan. Helppoa, Viskari naurahtaa.
Jouni Nikula (KP)
Mäntykankaan musiikkiluokkalaiset taitavat bändisoiton salat. Lasten oma Mörri-Möykkykin taipuu tarvittaessa rock-muotoon. Kuvat: Jukka Lehojärvi
Vesivehmaan Jenkasta Tiktakin listamusiikkiin. Aika on monipuolistanut alakoululaisten musiikkikirjojen tarjontaa.
 
KP Jounu Nikula


Musiikintunti
Levin luokkaretki








Palaute Kp24 Kosila Digimedia Etusivu